lauantai 30. elokuuta 2014

Kolmen viikon kuulumiset

Kiesus kun on tullut pitkä tauko! Kolmisen viikkoa sitten edellisen päivityksen.. Hups.

Mitäköhän näihin 3:en viikkoon on mahtunut, en edes muista. Olen ollut kesälomalla. Kävin katsomassa bullmastiffejä erikoisnäyttelyssä ja maailmanvoittajanäyttelyssä, Ady ja Iiva ei ollut mukana kummassakaan. Voittajanäyttelystä hamstrasin hullun lailla herkkuja tytöille ja löysin Iivalle paljon kehutun Easydryn viilennysmanttelin.



Tytöt olivat mukana katsomassa kenttäkilpailujen maasto-osuutta Keravalla, siis ratsastuskilpailuja.



Lounasaika

Lounasmakkarat katosivat aika nopeasti parempiin suihin.

Tauoilla pienemmät nelijalkaiset kävivät vesiesteessä vilvoittelemassa ja juomassa

Päikkärit




Ady löysi rapsuttajan


Käytiin myös länsi-uudellamaalla katselemassa ja kiertelemässä. Käytiin Fagervikin ruukilla, Raaseporin linnanraunioilla ja Tammisaaressa. Kuvia otin mutta ne jäi vanhalle koneelle joka hajosi.. Toivottavasti ne kuvat saisi jollainlailla vielä kaivettua kameran muistikortilta.

Nämä kuvat otin kuitenkin kännykällä, ihan huippu! Tammisaaressa on sellaine tori kuin Raippatori, ja siellä oli häpeäpaalu, kuin tehty Adyn posetuspaikaksi :D


Käytiin myös ihanassa kahvilassa jätskillä.


Tyypit odottaa vaniljajäätelöannoksiaan.

Olin myös Kreikassa yhden viikon ja koirat oli hoidossa, Ady oli Vihdissä Adyn edesmenneen tädin Lolan omistajan ja nöffipoika Myrskyn luona ja Iiva oli Ellun ja Frodon sekä Anna-Marin ja Lillin ja koko sen muun poppoon luona hoidossa. Ady oli boundannut ja pyörittänyt Miian tassunsa ympärille ja Iiva oli seuraillut mielenkiinnolla perhe-elämää ja Porvoon vanhan kaupungin turisteja. Sain suureksi yllätyksekseni kuulla kun palasin kotiin että Iiva oli arkaillut erinäisten asioiden kanssa. Se oli väistellyt ja pelästynyt asioita useamman kerran. Ollaan kaikki todella kummissamme koska se ei ole IKINÄ pelännyt tai arkaillut tai säpsinyt tai mitään sen tyylistäkään. Ilmeisesti se turvaa minuun ja ilman minua se oli sitten "eksyksissä". Muuten Iiva oli ollut oma ihana itsensä, Ellu oli urheillut sen kanssa päivittäin, juossut ylös alas Linnamäen mäkiä ja portaita.


Miia ja Ady ensimmäisenä iltana

Ady, Miia ja Myrsky

Ady oli myös ollut etsijäkoirien treeneissä maalikoirana


Iivan lempipuuhaa oli ollut tiirailla raatihuoneen torilla kulkevia turisteja, Frodon luona on tuollaiset matalat matalalla olevat ikkunat joista oli hyvä katsella ulos.

Iiva ja Pikku-E, HooMoilaset :)
Linnanmäen porrastreenit

Linnanmäen mäkitreenit
Iiva ja Frodo


Iiva kävi myös Lillillässä hoidossa, Lillin lisäksi siellä oli myös ollut puolet suvusta, ja parikymmentä kanaa ja vajaat 10 lammasta..

Urheilivat..

Läheisyydenkaipuu

Tuleva koirankouluttaja

Iiva pääsi hevoshierojan käsittelyyn, näyttää kelpaavan :)


Nyt ollaan kaikki kotiuduttu. Treenit on alkanut, ollaan tottisteltu ja kettistelty, ilmatkin mahdollistavat lenkkeilyn, harmi vaan että hirvikärpäset jakaa samat metsät meidän kanssa, YÖK!

Tämä kuva on otettu Kreikastapaluuiltana, koko kööri sohvalla

perjantai 8. elokuuta 2014

Uimavideoita

Laitoin Lumian minigrip pussiin ja yritin ottaa uimavideoita meidän uintiharrastuksesta. Koirat huomasi heti että olen puolustuskyvytön ja pistivät ihan ranttaliksi, uivat ihan miten sattuivat ja kääntyivät pian takaisin rantaan. Sain kuitenkin muutaman lyhyen uimavideon otetuksi.

Kun toi pelleily oli tehty uitiin sitten pidempi matka, eli vastarannalle, katsoin just Eniron karttapalvelun siitä välimatka-palvelusta joka kertoi että matka oli 250 rannalta vastarannalle, eli yhteensä 500 metriä. Iiva hörppäsi vettä korvaansa menomatkalla ja se yrittikin sitten puolet matkasta ravistella sitä pois, mutta huonolla menestyksellä. Vastarannalla se onneksi sai ravisteltua kunnolla ja sai vedet pois korvastaan. Siellä oli myös pariskunta joka tuli silittelemään koiria ja ihmettelemään touhua :)











Tavaraa nousee!

Ollaan Iivan kanssa aina välillä harjoiteltu tavaroiden nostamista lattialta. Tällaisia tavaroita me nosteltiin muutama päivä sitten.

Hiusharja

Hanska

Haarukka

Topsipuikko

3,5 virkkuukoukku

Askartelusakset

Sukat

Nostatan noita matolta, varsinkin noita pieniä juttuja koska muuten se ei saa niistä otetta. Matto on täynnä koirankarvoja ja Iiva naama on ihan irtokarvoissa kun se tonki noita juttuja tuolta :)


maanantai 4. elokuuta 2014

Huh hellettä!

Helleaalto hellii.. Vai miten se nyt meni. Luojan kiitos meillä on ilmalämpöpumppu joka onkin nyt puhaltanut viileätä ilmaa muutaman viikon taukoamatta, muuten ei kyllä pystyisi olemaan, tämä asunto lämpeäisi ihan hullun kuumaksi muuten. Jopa nämä pumpuliperseet on maannut lattialla, ne kun ei yleensä kelpuuta mitään kovaa makuualustaksi.

Me ei olla tehty oikein mitään nyt reiluun pariin viikkoon, paitsi uitu. Meidän piha on niin kuuma ettei siellä viitsi olla. Lenkillä ollaan käyty kerran, mustikassa kahdesti, tyhjässä koirapuistossa kahdesti. Käydään aamuin illoin jossain metsässä tai metsäntapaisessa, ajetaan autolla sinne, koirat tekee tarpeensa ja  vähän ne jaksaa tutkia paikkoja, sitten mennään takaisin kotiin. Ja vaikka ne ei mitään tee, niin kuitenkin läähättävät vielä kotonakin. Uimassa ollaan käyty useampi kerta viikossa. Olen ottanut yhden kerrallaan ja uinut sellaiset 250-300 metriä per koira, välillä lutrataan vaan rannassa, tai kävellään edestakaisin rantavedessä.

Pari viikkoa sitten Ady oli taas ihan mahdoton, olin taas ihan hukassa sen kanssa, se oli ehkä lähimpänä myyntiään kun koskaan ennen. Mentiin rannalle Husvikeniin ja se pelleily alkoi melkein heti, se ei millään meinannut pysyä lähettyvillä vaan yritti kokoajan tutkimusretkille kauemmas ja kauemmas. Ennen kun kerkesin ottaa sen kiinni se löysi jotain paskaa metsästä jota rupesi syömään, yritin huutaa sitä pois vaikka tiesin ettei se tule, lähdin sitä kohti ja se nosti pään ja ja sillä roikkui vessapaperi suupielestä, hyi helvetti! Siinä vaiheessa tiesin ettei mitkään mun tekemiset auta, se oli sen verran kaukana etten olisi kerennyt juosta puoliväliinkään ennen kun paskat olisi syöty,lähdin siis kävelemään pois. Iiva tuli kiltisti mukanani. Se paikka on U:n muotoinenja kävelin siihen keskikohtaan, Ady ei vieläkään ollut perässämme, sitten kävelin lahden toista reunaa pitkin rantakalliole mistä näkee sen hiekkarannan minne Ady oli jäänyt. Tämäkävely oli kestänytnoin 15-20 minuuttia. Siellä se pirulainen makoili keskellä rantaa. Huutelin sille sieltä toiselta puolelta että kannattais pikkuhiljaa lähteä tulemaan, näin että sekäänsi päätään meitä kohti mutta se ei hievahtanutkaan. No, sitten odoteltiin varmaan joku 10 minuuttia vielä ennen kun se ensimmäisen kerran nousi ylös ja liikkui, se meni veteen kahlailemaan, katseli meidän puolelle mutta palasi takaisin kuivalle maalle, meni sellaisen kallion päälle istuskelemaan. Huutelin taas sen perään mutta mitään ei tapahtunut. Ajattelin että se kiertäisi maita pitkin koska ollaan oltu tuolla ennenkin ja se tietää/tuntee tuon paikan, toinen vaihtoehto oli että se uisi yli. Matka lahden yli on 150 metriä, tiesin että se pystyisi uimaan yli mutta ajattelin kuitenkin että se olisi kiertänyt maita pitkin. No, kun se oli istunut aikansa kalliolla se päätti lähteä uimaan yli. Kun se pääsi yli se ei ollut moksiskaan tapahtuneesta, jotenkin voisi kuvitella että koira vähän nöyristelisi tai yrittäisi mielyttää mutta paskan marjat, se kävi siinä mun luona mutta kun en huomioinut sitä mitenkään se lähti sitten painelemaan uudestaan metsiä tutkimaan. Siinä vaiheessa lähdin sitten pois sanaa sanomatta, Iiva tuli heti perään ja Adykin lähti tällä kertaa mukaan. Ihan uskomatonta kuinka itsenäinen ja välinpitämätön se musta on, maailman ärsyttävintä, yritä nyt sitten huolehtia tuollaisesta joka kuvittelee pärjäävänsä paremmin itse kaikissa tilanteissa. Tuon reissun jälkeen en ole pitänyt Adyä vapaana sellaisissa paikoissa missä en itse etene jatkuvasti. Mustikkametsässä viimeksi kun oltiin, ja etenin kuitenkin jossain määrin kokoajan, se lähti liian kauas useamman kerran. Iivalla ei ole mitään ongelmia pysytellä lähistöllä, mutta Ady ei vaan voi pysyä näkökontrollissa. Raivostuttavaa ja turhauttavaa.



Noi liilat pallurat on Adyn kyttäyspaikkoja siellä minne se jäi, sininen viiva sen liikkumista, punainen viiva on se reitti mikä me käveltiin Iivan kanssa tuon lahden ympäri, auto on tuo sininen pallo oikeassa reunassa.

Otin kuvia sieltä vastarannalta kun odottelin että Ady tekisi siirtonsa, tässä kuvassa se on tuolla ylhäällä vasemmalla, piirsin punaisen rinkulan sen ympärille, se näkyy vaan vähän huonosti.

Tässä kuvassa se istuu tuolla kalliolla, punainen rinkula ympärillä.

Tässä kuvassa se ui yli, se on tuossa Iivan yläpuolella, rengastettuna.

Seuraavana aamuna, vai olisiko ollut sitä seuraavana se ei sitten viitsinyt tula kutsuhuudoista huolimatta takaisin autoon, annoin sen siis juosta auton perässä pienen matkan. R-A-I-V-O-S-T-U-T-TA-V-A-A!!! Tuona aamuna toi koira meinasi ihan oikeasti joutua Apulan "annetaan rekisteröityjä rotukoiria" palstalle.

Tämän pelleilyn jälkeen se sitten yhtäkkiä muuttuikin taas ihanaksi, se söpöilee sisällä ja käyttäytyy ulkona, ainakin suurimmaksi osin.

Päikkäreillä

Päikkäreillä

Kasvissoseita. 3 kesäkurpitsaa, 2 kurkkua, 2 jäävuorisalaattia, 2 ruukkusalaattia, 1 timjami, 1 basilika, 2 persiljaa, 2 tilliä, 1 rucola ja 1 lehtikaali soseutettuna, purkitettuna ja pakastimen kautta ruokakuppiin. Hamstrasin Lidlistä yrttejä kun olivat niin halpoja, about 1,50€/ruukku.

Iiva ja minä uimassa




Ady ja Frodo odotteli vuoroaan rannalla sillä aikaakun me uitiin Iivan kanssa

Rutinalelu, siis sellainen jossa on pullo sisällä.

Ady penkoi omastaan pullon esille

Uutuden viehätys kesti noin 5 minuuttia, sen jälkeen noihin ei ole koskettukaan.

Viime viikonloppuna oli palveluskoirien SM-kilpailut Jokelassa, olin lupautunut ensiapuhenkilöksi paikalle ja Iiva oli mukana seuraneitinä, siellä oli ihan kamalan kuuma.

Ryhti-Reetta röhnöttää rinteessä. Iiva meinasi että se ei ainakaan olisi juossut yhden yhtä piilonkiertoa tässä kelissä, eikä tehnyt mitään muutakaan. Jätin Adyn kotiin kun tiesin että tuolla ammutaan mutta niillä olikin paljon hiljaisempi pyssy kun mitä Porvoossa on käytetty, ehkä se olisi kestänyt sen, mutta eiköhän se ollut ihan tyytyväinen kotonakin luiden kanssa ilmalämpöpumpun alla.

Kainalokukkuu! Niskat nurinpäin.

Eilen olisi ollut tokokokeet Elimäellä mutta jätettiin suosiolla menemättä, alokasluokka olisi alkanut klo 12 ja silloin luvattiin 26 astetta.