Ekudden

Käytiin Ekuddenissä ulkoilemassa, Frodokin oli mukana. Iiva teki ensimmäisen katoamistemppunsa. Oli poissa varmaan pari - kolme minuuttia, jouduin pitkään huutelemaan ja viheltelemään ennen kun se tuli. Mietittiinkiin että eksyiköhän se kun se lähti viilettämään toista polkua pitkin kun minne me muut oltiin menossa.

Hypittiin kaatuneiden puunrunkojen yli

Frodon tyylinäyte :)

Niemenkärjessä oli ihan syksy, puissa oli keltaiset kuivat lehdet ja maassakin oli lehtiä ihan hurjan paljon.

Iiva löysi kaislikosta aarteen

Ady löysi lehmänpaskaa

Nam!

Iiva viilentäytyy

Löysin kuvat lauantai-illalta.

Toivon luona kyläilemässä

Downs and ups

Etteikö se riitä että metässä tuntuu menevän persiilleen niin menin torstai-iltana kentälle tottistelemaan. Onneksi olin yksin. Ei kukaan olut näkemässä. Iiva oli kuin pystyynkuollut löysä mato. En saanut siihen mitään tekemisen meininkiä, olin ihan pulassa kun sen kanssa ei ole koskaan tarvinnut motivaation kanssa tahkota. Minun pieni intopiukee Porsche oli kuin loppuunajettu Lada. Yritin hetken puhaltaa siihen eloa mutta kun vaan hermostuin kun mitään ei tapahtunut ja Iiva meni vaan vielä enemmän jumiin niin päätin laittaa sen autoon. Sitten vähän terapiatottista Adyn kanssa ja kaupan kautta kotiin. Päätin matkalla kotiin että pysähdyn matkan varrella yhdelle urheilukentälle ja otan Iivan uudestaan työn alle josko jumitus olisi mennyt ohi. Onneksi pysähdyin ja yritin uudestaan. Ei se nyt ihan oma itsensä ollut mutta sain tehtyä muutaman perusasennon ja lyhyen seuraamispätkän ja molemmille hyvän mielen.

Perjantaina nähtiin  iltalenkillä hirvi laiduntamassa pellon toisella puolella. Tai siis minä näin, Ady ehkä näki ja Iiva ei tietenkään tajunnut edes katsella samaan suuntaan mihin minä katsoin. Näin sen muutaman kerran kun se seisoin paikallaan ja reitti kulki pellon reunaa pitkin. Välillä syötiin villivadelmia puskasta samalla kun ihastelin hirveä ja harmittelin ettei ollut kameraa tai kännykkää mukana.

Koirat tykkää muuten ihan hirveästi marjastaa. Lenkeillä ja mummolassa syödään mustikoita niin paljon kun vaan löytyy ja olen vienyt ne melkein päivittäin takapihalle syömään viinimarjoja puskasta, Iiva ihan vetää takapihalle päin kun se haluaisi koko ajan vaan syödä marjoja.

Takapihan viinimarjapensaissa, Ady mustaviinimarjoja syömässä ja Iiva punaisien kimpussa

Lauantai-illalla mentiin Toivon luokse istumaan iltaa uudelle hienolle aidatulle pihalle. Otin muutaman oikeen hauskan ralliriehumiskuvan mutta onnistuin jotenkin kadottamaan ne koneellelataamisvaiheessa enkä löydä niitä enää mitenkään.. Tämän kuvan otin Lumialla, piti olla virallinen posetuskuva triosta mutta Toivo ei jaksanut maata oikeinpäin..

Tänään mentiin sitten illalla taas kentälle, Lilli ja Irma irlanninterrieri olivat mukana. Tänään sujui huomattavasti paremmin kun torstaina, Iiva oli sellainen normaalin hyvä ja välillä se vähän loisti, olen oikein tyytyväinen. Harjoitellaan nyt lähinnä perusasennosta liikkeellelähtöä jossa se tahtoo vähän tai paljon jäädä jälkeen. Välillä se siis on ihan messissä, välillä vähän hidas, ja välillä se unohtuu istumaan kun minä lähden liikkumaan :)

Kotimatkalla pysähdyttiin koirapuistoon, se oli tyhjillään mutta ei haitannut, tytöt tykkää haistella hajuja rauhassa ilman että poikakoirat nykii kimpussa. Furminoin Adyä siinä samalla, se ei kyllä tykkää siitä mutta pakko on kun siitä lähtee koko ajan ihan hirveästi karvaa. Luulen että vedessä lotraaminen saa sen karvan "löystymään" ja irtoamaan.

Adyn karvoja..

Loppuun vielä lisää kuvia viikonvarrelta. Ne on ylläriylläri otettu sohvalta ja sängystä :) Pitäisi taas raahata kamera mukaan lenkille niin saisi vaihtelun vuoksi metsälenkkikuvia..

Iiva nukahti syliin

Miten jotain niin suloista voi ola niin rumaa, ja miten jotain näin rumaa voi olla niin suloista..

Ystävykset

Lisää Adyä halaukseen

Ady torkkuu naama levitettynä

Iiva,maailman suloisin otus

Iivan eliminaatiodieettiä ollaan jatkettu ja pikkuhiljaa alkaa selviämään mitä voi syödä ilman kutinaa ja mitä ei, vaiheessahan tässä vielä ollaan mutta joka viikko selviää enemmän. Sallitulla listalla tällä hetkellä on kalkkuna, broileri, hanhi ja lammas lihoista, riisi ja kaura hiilihydraatin lähteenä, vihreistä kasviksista ainakin normi salaatti, kurkku ja kesäkurpitsa, mustikat ja viinimarjat, lohiöljy, hapanmaitotuotteet ja raejuustot ym.. Kutinaa aiheuttavat nauta, vehnä, porkkana ja mansikka. Poro on nyt kokeilussa, uskon sen käyvän, lohi, possu ja hevonen on seuraavaksi kokeilussa, sitten jossain vaiheessa muut kasvikset ja merilevä. Aikaahan tämä vie mutta olen helpottunut että se pystyy syömään noinkin monipuolisesti.

Huokailua hakutreenien suhteen..

Hakutreeneissä ollaan oltu muutaman kerran mutta edistystä ei kyllä näytä tapahtuvan. Nyt tuntuu lähinnä siltä kun hakkaisi päätä seinää missä on naula pystyssä. Kai se kuuluu lajin luonteeseen. Ongelmana siis suoraan meneminen ja pitkälle.
  Ollaan tehty niin että mennään maalimiehen mukana suunnilleen puoleenväliin ja jäädään katsomaan minne se piiloutuu, sit takaisin keskilinjalle ja lähetys. Tämä harjoitus yleensä onnistuu mutta Iivan mielenkiinto ei oikein tahdo riittää. Se kyllä syöksyy kauhealla vauhdilla lähetyksessä ja etenee tosi reippaasti mutta se maalimiehen perässä kulkeminen ja takaisintuleminen ennen lähetystä on sellaista maisemien katselua ja heinänsyömistä.. Pelkään vähän että sen motivaatio laskee.
  Sit ollaan myös tehty niin että me odotellaan keskilinjalla kun maalimies menee piiloon, se on välillä toiminut, välillä ei. Haamut ei toimi. Iiva pysähtyy kun seinään 25-30 metrissä ja rupeaa sahaamaan edestakaisin siinä..

Nyt ollaan ajateltu jatkaa niin että vien Iivan yli tuon 25-30 metriä, maalimies jatkaa sinne 50-70 metriä niin että Iiva näkee että se menee pidemmälle mutta ei näytetä sitä piiloutumista ettei se oppisi etsimään katseella vaan käyttäisi nenäänsä. Tuota muutama treenikerta pelkästään ja sitten jotenkin yritetään edetä. Saas nähdä miten käy, toivottavasti tulisi jotain edistystä..

Jotenkin musta tuntuu että Iivan keskittymiskyvyttömyys yhdistettynä bullmastiffin itsenäiseen luonteeseen vaikeuttaa tätä ihan hirveästi. Onneksi se on innokas, ja tykkää tehdä. Hyvät asiat treeneissä on nyt sen hirmuinen nopeus kun menee maalimiehelle päin ja se että se haukkuu aika hyvin.

Kai tää tästä.. :/

Ady IPOR haku SM kokeiden ihmisryhmän häiriökoirana

Viikon kohokohtana oli ihan selkeästi Porvoossa järjestetyt pelastuskoirien SM-kilpailut. Meidät oli Adyn kanssa pestattu häiriökoirakoksi ihmisryhmään. Ady käyttäytyi vallan mainiosti eikä ollut häiriöksi :) Seuraamisosuudessa ammutaan kahdesti, joten Ady sai myös siedätystä laukauksiin. Vähän se säpsähteli ja laukausten jälkeen oli epävarma ja vähän rauhaton, yritti myös kiivetä vieressäistujan syliin.. Toisena häiriökoirana oli Pepe, bokseri. Ruttuista "häiriköintiä", paitsi ettei Adyllä ole ruttuja.

Ennen kun koe alkoi hengailtiin tunnin verran kentän laidalla. Ady nautti täysin sydämin huomiosta jota sen ei tarvinnut jakaa Iivan kanssa. Paljon tuttuja rapsuttelijoita ja vähän väliä Ady makoili selällään ketarat ojossa maharapsutuksia kerjäten.

Kuvat on ottanut Tiina Mielonen.

Istuskeltiin kentän laidalla muiden osioiden ajan

Ihmisryhmässä. Suorittamassa kokeen voittanut pari, Heidi ja Yngwie.

Ihmisryhmässä. Suorittamassa kokeen kakkosiksi tulleet Ammi ja Brie.

Tärkeänä

Viikkoon on mahtunut muutakin. Hakutreenejä, merkki- ja pöytätreeniä, lenkkeilyä, rantailua ja Nellin kyläilyä.

Iiva merihädässä ja Ady pers'edellä

Jep. Käytiin uimassa. Oli taas muilla ihmisillä ihmeteltävää, kukaan ei kuiteenkaan soittanut eläinsuojeluviranomaisia tai meripelastajia paikalle vaikka Iiva kuinka yritti viestittää että "hää on nyt hädässä". Ady ui yli puolet matkasta perse menosuuntaan päin. Ei, en aio luovuttaa. Vielä joku kerta ennen kun jäät tulee nuo kaksi uivat nätisti kanssani.

Löytyisipä minulta yhtä paljon päättäväisyyttä vaikka noudon opettamiseen :D

Lintutornia ja maisemanhoitajia

Käytiin tänään pitkästä aikaa Sikosaaressa lenkillä. Alkulenkistä ajateltiin käydä kokeilemassa sitä lintutornia missä on ne jyrkät portaat, Ady osaa mennä niissä mutta ne on vaikeat eikä se mielellään mene niitä, Iiva ei ole kiipeillyt noissa rappusissa aikaisemmin. Koirat juoksentelivat vapaina ja menivät edellä tornille. Kun me kerettiin Ellun ja Frodon kanssa paikalle niin Iiva oli kadonnut. Huusin sitä ja se tulikin heti näyttäytymään, se oli kiivennyt lintutornin ensimmäiseen kerrokseen. Kokeilin että miten alaspäin tuleminen onnistuu ja Iiva laskeutui portaat kun ei olisi koskaan muuta tehnytkään. Adykin teki ihan vapaaehtoisesti porrastreeniä, ehkä pitkä tauko näistä portaista on tehnyt hyvää. Kiivettiin Iivan kanssa kolmanteen kerrokseen ja lähdettiin laskeutumaan. 2. ja 1. kerroksen väliä tehtiin muutama kerta että Ellu saisi otettua kuvia.

Iiva ja Sikosaaren lintutornin portaat, ne on jyrkät, aika kapeat ja askelmat menevät puoliksi päällekkäin

No problemo

Ady laskeutuu portaita, tässä tulossa maantasalle

Loppulenkistä jäätiin odottelemaan että maisemanhoitajat vaivautuisi tulemaan ihasteleltavaksi. Jouduin ammumaan, viheltelemään, huutelemaan ja tekemään vaikka mitä temppuja mutta kyllä kannatti. Pääsin paijaamaan yhden tyypin nenää, kokeilemaan sarvea ja rapsuttamaan sen otsaa, tarjosin myös mustikoita ja metsämansikoita mutta ne ei kelvanut. Frodoa nuo kiinnostaa ihan hirveesti, se voisi tuijottaa niitä varmaan viikon, Adyä kiinnosti myös mutta kärpäset häiritsivät sen keskittymistä. Iiva vilkaisi ja katseli niitä hetken jonka jälkeen se valitsi kylkimakuun :D

Toissapäivänä käytiin Sondbyn koirarannalla Suskin ja Toivon kanssa. Seuraavat pari kuvaa on Suskin ottamia.

Tyypit on karannut ihmisten puolelle

Loppukevennyksenä tyttöjen yhteinen poikaystävä Toivo, joka on aika tosihurja pihavahti.