Täysikuu

Otin kameran mukaan iltapissalle:

..ja sitten kuvailin tyttöjä vielä kotona, tai siis tuossa "porraskäytävässä":

Ady

Iiva yritti olla söpösti pää kenossa mutta salamavalo VÄHÄN häikäisi

Iiva salamavalossa :D

Tytöt kauneimmillaan..

Lintutornin rappustreeni

Pikkuveljet remppasivat ja metelöivät täällä niin me lähdettiin karkuun. Kävin kaupoissa ja koirat saivat tyytyä takapenkkiin, anteeksi, kuningatarosastoon, se on vähän niinkuin niiden toinen koti. Takaisintulomatkalla pysähdyttiin ja  käveltiin lintutornille joka on ihan siinä tien vieressä, pitkospuita ehkä 100 metriä tai jotain..? Adyn kanssa käytiin aika usein harjoittelemassa rappusia tässä silloin kun asuin sairaalan pihassa mutta nyt ei ole tullut käytyä, alkukesästä käytiin Sikosaaren lintutornissa mutta se on paljonpaljonpaljon vaikeampi.

Ady tykkää portaista ja Iiva tykkää kaikesta, lisäksi Iiva menee jokapaikkaan Adyn perässä. Treenit olivat siis onnistuneet eikä ongelmia ilmennyt. Otin paljon kuvia Lumialla ja koirat kiipeilivät pari kertaa ylös ja alas portaita.

Ady näyttää ihan epämuodostuneelle mutta eihän tämä nyt kaikista imartelevin kuvakulma muutenkaan ole :) Tytöt matkalla ensimmäiselle tasolle.

Ady ja Iiva lintutornissa, istuvat penkillä posettamassa. Minulla on mennyt 3 vuotta tajutakseni miten saan Adyn katsomaan tällaisissa kuvissa kameraan ilman että se työntää kieltä ulos ja vetää korvia taakse. Nimen huutelu ja maiskuttelu ei auta, mutta kun laitoin käden vasempaan taskuun, siihen maagiseen vasempaan taskuun niin johan toimi. Huomatkaa myös tyttöjen identtiset korvat :D

Takaisin ylöspäin

Tytöt ja lintutorni

Limaa siellä ja räkää tuolla

Iivan kennelyskää jatkuu, se yskii ja kakoo, nenästä tulee räkää ja kurkusta limaa. Vähän väliä löydän jostain lattialta tai sängystä (yök) sellaisia 10-15 cm limaklönttejä. Iiva on pirteä ja ulkona ollessaan se saa hepuleita, mutta se lepäilee enemmän kun normaalisti ja rauhoittuu helpommin kun normaalisti kun riehumisia yritän hillitä. Ruokahalu on entisenlainen elikkä vallan mainio.

Ollaan siis kotona, en lähtenyt Kuusamoon :( Ehkä ensi keväänä tai syksynä..

Ady rupesi tuossa viikko sitten edistää ruokailussa, se otti maistiaisia ennen kun sai luvan, kattelin sitä paripäivää ja toruin mutta ei kun ei auttanut jouduin ottamaan "kovat käyttöön", eli karjasin sille, polkaisin lattiaa ja ajoin sen asunnon toiseen päähän, sai odottaa siellä kunnes Iiva oli syönyt ja pääsi vasta sitten syömään, tein tämän 2 kertaa ja nyt on toisenlainen ongelma. Ady ei enää syö "varsågod" -käskystä, se istuu ja nykii, kuola valuu, se tuijottaa minua ja vaikka kuinka hoen "varsågod" niin se ei uskalla mennä syömään.

Mitäs muuta? Joo, Iivan ruokakupin edessä maahanmenot on jo aika hyvässä kuosissa, se menee maahan vain pienellä käsiavustuksella ja aina suoraan mahalleen, nyt se ei enää käännä itseään mukavasti puolikylkiasentoon. 

Adyllä ei ole vielä(kään) kennelyskän oireita. Min en tajuu miten se ei ole sitä saanut, toinen sinkoaa räkää ja Ady nuolee sen naamaa ja Iiva puree Adyä suusta ja ne juo samasta vesikiposta ja asuu samassa kodissa ja nukkuu samassa sängyssä ja ja ja ja ja ja.. No, hyvä näin :)

Ainiin!! Iiva kusi eilen sänkyyn! Tulin kaupungilta kotiin joskus 16 aikoihin ja käytin koirat ulkona, Iiva pissasi kahdesti, vein sisään ja tunnin kulttua se pissasi makuuhuoneen lattialle, seuraavan tunnin kulttua se pissasi sänkyyn, taas kului tunti ja se lorotti vaatehuoneen latialle ja taas tunnin kulttua keittiön lattialle. ISOJA pissoja, miten sitä riittää niin paljon. Onkohan Iivalla munuaisten ylitoiminta? :) Se ei juonut kuin vähän silloin tällöin, söi yhden omenan (toimiiko omena koiralla diureettina), ja kusi, kusi, kusi ja kusi.

Eilen sain vaatehuoneen vihdoinkin valmiiksi, tänään veljeni tulevat hiomaan toista komeroa ja täyttämään seinän ja lattianväliset raot silikonilla. Tämä kämppä on niin vino ja vonkura että kun laminaatit laitettiin niin niitä ei saatu tasaisesti seinien vierusta kulkevaksi. Sitten tarttisi vielä käsitellä seinä esim vahalla siellä toisessa komerossa, tapetoida seinät ja hankkia yksi ovi ja sisustaa, sit tää olis niinkuin valmis!

Köhää :( ja pohtimisia syysvaelluksesta

Iiva köhi ensimmäisen kerran maanantaina illalla, se kiskoi hulluna hihnanpäässä ja vaikka jotenkin arvasin jo silloin että nyt se pirun kennelyskä on rantautunut meillekin niin toivoin että olisi johtunut vain kuristumisesta.. Tiistaiaamuna huomasin että se söi jotain paperisilppua lattialta ja alkoi taas köhimään. Taas sama, toivoin että se "vaan" olisi tukehtumaisillaan siihen paperinpalaan vaikka arvasin kyseessä olevan jotain muuta. Töistä tullessani se innostui ja köhi ihan reippaasti. Illalla köhiminen rauhoittui ja yöllä en huomannut sen köhivän ainakaan silloin kun heräilin siihen että se pureskeli lattialta löytämiään tavaroita.. Aamulla se taas herättyään alkoi köhimään, ja nyt kun äsken tulin kotiin se köhi ja kakoi mutta limaa ei irtoa eikä se ole räkäinen. Iiva on ihan pirteä ja iloinen, se tosin rauhottuu helpommin kuin normaalisti silloin kun se riehuu ja kiellän sitä.

Olin suunnitellut lähteväni perjantaina illalla tai lauantaina aamulla Kuusamoon Oulangan kansallispuistoon syysvaellukselle. Isompi auto saatu lainattua, mökki on varattu ja kolme päiväreittiä valittu. Viimeiset 2 päivää on mennyt toivon ja epätoivon välillä heittelehtien. En millään haluaisi olla menemättä mutta tuo yskivä pentu kiilaa kapuloita rattaisiin. Ne ihmiset joille normaalisti olen antanut koirani hoitoon on kaikki koirallisia ja niille en tietenkään voi kennelyskäistä koiraa antaa. Ne ihmiset jolla ei ole koiraa, ei ole koiraa yleensä siitä syystä että he eivät halua koiraa (saatikka kahden päivän varoajalla yskivää energistä pentua joka pitää pitää rauhallisena ja joka ei ole sisäsiisti ja joka syö kaiken eteentulevan ellei sitä vahdi).. Eli en saa Iivaa minnekään hoitoon viideksi päiväksi että pääsisin lähtemään Adyn kanssa. Adyn kanssa voisin lähteä vaan siinä tapauksessa ettei se rupea yskimään, mikä on tietenkin aika epätodennäköistä kun kuitenkin asuvat samassa taloudessa.
  No, sitten on vielä yksi vaihtoehto jonka kanssa painin, en oikein tiedä onko se eettisesti ja moraalisesti oikein ja tähänkin voin päätyä vasta sitten perjantai-iltana jos Iiva ei ole mennyt pahempaan kuntoon eikä Adykään yskisi, ja se olisi se että lähtisin molempien kanssa Kuusamoon, hankkisin Iivalle antibiootit varalle, selvittäisin missä on lähin eläinlääkäri, ottaisin pentuaitauksen mukaan ja sitten jättäisin Iivan mökille pentuaitaukseen ja lähtisin Adyn kanssa vaeltamaan. Minulla on huono omatunto jo tästä ajatuksesta mutta kun järkevästi ajattelee niin yksinolot ei olisi yhtään sen pidempiä kuin työpäivät. Ja koska minulla on huono omatunto siitä että jättäisin Iivan möksälle yksin ja lähtisin Adyn kanssa retkeilemään niin ostaisin sille varmaan puoli kauppaa tyhjäksi puruluista, leluista ja aktivointipeleistä. Ja voisin grillata Iivan kanssa makkaraa sitten mökin pihalla illalla. Ja halia ja pusia ja sörkkiä sitä.

..ja potea huonoa omaatuntoa päivisin..

Aaaaaargh! Mitä mä teen!?!?!?!?!?!?

Jos olisin järkevä niin jäisin kotiin. MUTTA KUN MINÄ HALUAN SYYSVAELLUKSELLE!!

Tavallista arkea, ei treenejä

Ensin piti vähän pöhistä..

Iivaa ihmetytti

Maastonhoitaja/keppienraivaaja/silppuaja

"Stenen"!

Iiva ja uunituoreet korvat, just otettu teipit veke, kai niistä vielä oikeanmalliset tulee..

Ady ja Iiva satumetsässä

Ady suurensuurella kivellä

Maailmannavankuningatar pöljänä

"Niin, että missä se palkka viipyy?" Katse on suunnattu suoraan vasempaan taskuun, maaginen vasen tasku :)

Takaisinpäintullessa, samat hevoset, rauhallisemmat koirat

Ennen autolle menemistä urheiltiin juoksu-urheilua urheilukentällä

Keesit

Vinttikoiramallinen bullmastiffi

Erittäin bullmastiffimaista menoa :D

Ady hyppää penkin yli

Ady the Maailmannavankuningatar 3 vuotta!!

Mikä päivä! Ensin korvatulehduscheckaus eläinlääkärissä, Adyn korvatulehdus on parantunut ja korva on hyvän näköinen. Ady kävi vaa'alla, painoi 45,9 kiloa ja saa jatkaa laihiksellaan.. Iiva painoi 25,9 kiloa.

Käytiin hakemassa Tyyne mummolasta ja painuttiin takaisin kaupunkiin, käveltiin Johannan ja ihastuttavan Amelie-vauvan kanssa vajaan tunnin lenkki kiertäen vanhassa kaupungissa.

Tämän jälkeen vietiin Tyyne JA Iiva takaisin mummolaan ja mentiin Adyn kanssa kaksistaan kotiin. Mikä nautinto olla kaksistaan Adyn kanssa, vaikka kyseessä olikin vain muutama tunti. Makoiltiin sängyssä ja tehtiin synttärikakut valmiiksi iltaa varten.

Maailmannavankuningatar sekä synttärisankari kauneusunilla

Kurkkaus

Illalla lähdettiin vikoihin BH-kurssin treeneihin. Tänään oli kokeenomaiset harjoitukset hieman lyhennetyllä ohjelmalla. Ady teki tavanomaisen seuraamisen ollen vino, irtonainen eikä kovin hyvin kontaktissakaan mutta pysytteli kuitenkin siinä lähettyvillä ;) Ihmisryhmä meni hyvin, jättävät meni hyvin, luoksetulo oli hyvä ja paikallaanmakuu meni hyvin. Tuomarilta tulipalautetta että jos vaikka kävelisin tasaisesti samaa vauhtia niin se helpottaisi koiran liikkumista. Kyseisellä seuraamisella saataisiin BH läpi jos muut osiot menisivät hyvin. Olin todella tyytyväinen.

Illan huipentuma eli The Synttärikakku:

Tämä on Iivan annos, pohjalla juustoisia pekonilettuja jonka päällä jogurttia ja lihapullia, keskellä maksamakkaratorni ja nakki. Ympärillä myös juustotankoja.

Adyn syntsäkakku: Pohjalla juustoisia pekonilettuja, päällä maksalaatikkoa joka halkaistu ja täytetty lihapullilla, juustolla ja ranskankermalla, juustotikkuja sekä alla että päällä, ympärillä maksamakkarasiivuja, pällimäisessä kerroksessa ranskankermaa ja 3 nakkia kynttilöiden virkaa toimittamassa.

Syömäkuvia:

Tytöt odottaa

Ady 3 vuotta

Varsågod!

Että sellaiset synttärit! Ja Adyn laihis ja kuntokuuri alkaa änn yy tee NYT!!