Hyvänmielen treenit

Käytiin tänään pitkästä aikaa tottistelemassa, vaikka tottis ei lemppareihini kuulu niin hyvällä ilmalla ja kivalla porukalla voi kentällä viihtyä muutamankin tunnin, niin kävi tänään.

Aloitettiin pentupulinalla, Adyä ja Iivaa huomioitiin ja laskettiin öitä seuraavien pentujen tuloon, meidän ryhmään on alkukesästä tullut/tulossa kolme uutta pentua, Iiva kerkesi ensimmäiseksi, Anna-Marille tulee maanantaina kolmas suursnautseri ja meidän ryhmänvetäjälle Millalle tulee keskiviikkona labradoriensa seuraksi pieni Tau-herra joka on siis hiileri, lancashiren karjakoira. Jännityksellä odotamme Anna-Marin pennun nimeä, vaihtoehtoja on muutama ja kaikki hyviä. Tuleeko siitä Hilma, Hulda, Lilli, Saimi vai Tekla, vai keksiikö Anna-Mari vielä lisää nimiä?

Iivan kanssa aloitettiin harjoittelemalla ohituksia, olen onnistunut kävelemään sen kanssa remmissä nyt ilman että epätoivo on iskenyt, kumpaakaan ;). Jos tulee stoppi niin maiskutuksilla ja nakilla Iiva lähtee taas käyntiin. Tehtiin useita ohituksia lyhyellä matkalla ja meni ihan ok, tai siis Iiva käveli ihan hyvin remmissä ja sain sen huomion kiinnitettyä itseeni vaikka se lähti poukkoilemaan ohitettavia koiria päin. Sitten Iiva meni lepäämään ja treenattiin muut koirat, Adyn otin viimeiseksi. Meidän ongelma on se että kun aloitin Adyn kanssa en tiennyt "mistään mitään" ja opetin sen vinoksi, Adyn perusasento on vino ja se seuraa vinossa, se ei myöskään ole ihan riittävän lähellä minua vaan aika "irtonainen", en edes tiennyt että sillä on mitään merkitystä missä asennossa koira on kunhan se on "sivulla" ja "seuraa" kun niin pyydetään. Yritin viime talvena korjata ongelmaa, aloitettiin alusta ja vaihdoin käskyä mutta en ole riittävän pitkäjänteinen eikä asian korjaaminen kiinnostanut niin paljon että olisin panostanut siihen riittävästi energiaa, toisin sanoen Ady on edelleen vino, mutta uudella käskyllä :) Hahahahaa!! Olkoot, me touhutaan huviksemme ja JOS koskaan BH-kokeeseen eksytään niin sen ei pitäisi olla hylkäävä virhe.. Ollaan Adyn kanssa harjoiteltu aika paljon jättäviä liikkeitä, Liikkeestä istumista ja maahan menoa, liikkestä seisomaan jäämistä ei olla harjoiteltu yhtään. Ady jää hyvin istumaan ja maahankin se menee ihan ok, ongelma on se ettei se malta pysyä istumassa tai makuulla siihen asti että kerkeän takaisin palkkaamaan, se pomppaa ylös, varsinkin makuulta, siinä vaiheessa kun ojennan kättä sitä kohti. Voin siis kävellä kauaskin ja pyöriä sen ympärillä jne mutta itse palkkaaminen on ongelma. Tänään paneuduttiin siihen ja sain apuja ja se toimi todella hyvin, nakki syvälle etujalkojen väliin kun se makaa niin johan pysyi maha maassa. Istuminen ei ole yhtä iso ongelma mutta siinäkin vähän mietittiin miten sen nakin sinne suuhun työnnän.. Kaiken kaikkiaan hyvä treeni, paljon onnistumisia ja toimivat vinkit. Adystä on myös tullut pitkäjänteisempi, vielä viime kesänä se ei kestänyt kovin paljon toistoja, sen motivaatio laski mutta nyt toistoja voi tehdä aika paljonkin eikä se vire siitä mihinkään katoa. Vielä kun itse innostuisin treenaamaan vähän useammin kuin 1½ kuukauden välein niin..

Adyn treenin jälkeen istuttiin vielä hetki kentän vieressä nurtsilla ja juoruttiin ja Iiva touhusi siinä, juoksi sylistä syliin ja oli tapansa mukaan ihastuttava. Onpa rankkaa olla pentu :)

Tiistain tuhotyöt kuvin

Revittyjä lehtiä ja keskellä kuvaa näkyy myös SE Buranalevy..

Lisää revittelyä, aika vähällä kuitenkin pääsin.

Jaffakakka :)

Helmalakana ottanut vähän osumaa, siihen on hyvä pissiä kun jalat ei liu.

Modeemi.. Ei toimi.

Aluslakana.

Huvittuneisuudesta huoleen ja muitakin juttuja

Tullessani tiistaina kotiin töistä huomasin että Iiva oli viihdyttänyt itse itseään.. Lehdet oli silputtu, kaikki paitsi se jota en vielä ollut kerennyt lukea loppuun.. Silppua siivotessani löysin modeemin johdon katkaistuna ja modeemin jonka "antennia" oli hieman pureskeltu. Sekään ei sinänsä haitannut koska olin muuttaessani tilannut uuden internetliittymän ja siinä tuli kylkiäisenä uusi modeemi, se ei vielä ollut kerennyt tulla joten soitin asiakaspalveluun joka vastasi kahden hälytyksen jälkeen(!!). Otin kuvia tuhoista ja ajattelin helpottuneena että helpolla pääsin kunnes löysin pureskellun ja tyhjän Buranapakkauksen.. Paketissa oli jäljellä 3 tai 4 400mg Buranaa enkä löytänyt niitä lattialta joten ne oli syöty.. :( Sitten ei enää naurattanut, soittoa päivystävälle eläinlääkärille että mitäs nyt.. Eläinlääkäri suositteli tulemaan näyttämään pentua ja oksettamaan se sekä tiputukseen. Koko siivouksen ja puheluiden ajan Iiva veti rallia pitkin kämppää, Ady oli ihan hätää kärsimässä kun Iiva kävi sen kimppuun kokoajan.. Matkalla eläinlääkäriin Iiva nukahti mutta eläinlääkärissä se oli taas pirteä, ei tosin kaheli niinkuin kotoa lähtiessä. Iiva sai pistoksena oksetuslääkkeen ja minuutin kuluessa se alkoi oksentamaan, oksennuksesta ei Buranoita löytynyt. Iivalle annettiin lisäksi parisataa milliä nestettä ihon alle, ja vaikka se ei mikään naurun asia ole niin olihan se nyt huvittavan näköinen kun ne nestepatit oli ensin selässä ja illan aikana ne oli valahtanut sen lapoihin muskelin näköisiksi möhkäleiksi ;) Ady oli mukana ja näytin samalla niitä sen leuan paiseita, eläinlääkäri oli samaa mieltä että ne on finnejä ja että aloitetulla betadine ja zinkki-biotiinihoidolla voi hyvin jatkaa. Kävin ostamassa myös hiilitabletteja ja sotkin ne Iivan iltaruokaan. Iiva ei syönyt läheskään kaikkea mutta osan hiilistä se kuitenkin sai. Illalla ralli jatkui samaan tyyliin kun iltapäivällä, Ady kömpi sänkyyn turvaan :)

Seuraavana päivänä Iiva oli edelleen ihan hyvinvoivan oloinen paitsi että se ei suostunut syömään, olikohan sillä mielessä edellisen illan hiilellä maustettu sapuska? :) Päätti olla kokeilematta toiste.. Työpäivän se vietti Adyn kevythäkissä ja uskokaa tai älkää mutta se oli siellä edelleen kun iltapäivällä tulin kotiin :)

Metsälenkillä Iiva kävi usein kakkalla mutta tulos ei ollut hääppöinen, eihän se ollut syönyt kunnolla 3:a viimeistä ruokaansa.. Ady kävi jossain p#¤kaojassa vilvoittelemassa ja se haisi niin järkyttävälle että sain käydä kahlauttamassa sen puhtaammissa vesissä ennenkuin jatkoimme matkaa Suskin luo hakemaan pentuaitausta. Suskilta suuntasimme Ellun ja Frodon kanssa lähipuistoon leikittämään koiria ja sieltä Ellun tädille jonka luona oli Ellun kummilapsi siskoineen. Käytiin lasten ja koirien kanssa läheisessä puistossa. Ady innostui pelaamaan palloa, se juoksi, hyppi ja loikki pallon perässä, Ady tykkäsi, Ady ei nouda mutta se tykkää juosta heitettyjen tai potkittujen tavaroiden perässä ja poika potki ja Ady juoksi ja poika juoksi perässä, Ady odotti että palloa taas potkaistaan ja sitten oli taas menoa. Oli ihana katsoa miten se ihan selkeästi leikki pojan kanssa, se otti katsekontaktia poikaan, seurasi sitä, oli tosi varovainen pojan lähellä ja ampaisi juoksuun heti kun poika sai pallon potkaistua. Ady teki jopa sellaisia kierrehyppyjä ilmassa :) Iiva ja Frodo keskittyikin sitten silityksiin ja rapsutuksiin.

Ajattelin että Iiva olisi rauhallinen ja nukkuisi illan menojen jälkeen mutta kyllä se vaan jaksoi touhuta vielä kotonakin, ei se tosin ihan villinä ollut mutta touhusi kuitenkin. Iltaruokakin maistui.

Tänään aamulla jätin Iivan siansaparon, parin pedin ja usean lelun kanssa pentuaitaukseen, eiköhän se siellä ole vielä kun kotiin pääsen.

Lisäilen tänne kuvia kunhan saan sen modeemin että voin kotikoneelta bloggailla. Jätetään mainitsematta mistä nyt kirjoitan ;)

Ilmiantoja ja ekat luut

Ady on huvittava, aina kun Iiva tekee pahojaan toisessa huoneessa niin etten minä näe, niin Ady tulee seisomaan minun eteen ja katsoo minua "säälivillä" silmillä, se on sen näköinen "että voi sua mamma raukkaa, nyt joudut taas nousemaan, mutta pikkuipana tekee tuhojaan tuolla".. Jos en reagoi niin se menee katsomaan mitä Iiva puuhaa ja tulee uudestan eteeni "no, ainakin yritin varoittaa, minä en sitten liity mitenkään toisen huoneen tuhoihin".. Ady rakas, mamman oma apulainen.

Annoin koirille tänään oikeat luut, Ady on syönyt näitä aikaisemminkin mutta Iivalle kerta oli ensimmäinen. Adylläkin on ollut pitkä tauko joten en antanut niiden syödä kuin 15 minuuttia.

Adyn luu. Tässä näkyy myös Adyn paiseet alaleuassa, roikkuhuulessa isompaa ja harvempana ja alaleuassa pienempänä ja tiheämpänä.

Iivan luu.

Yksin isossa maailmassa

Jouduin tänään jäämään kotiin töistä.. Kurkku edelleen kipeä ja turvoksissa, räkää tursuu joka paikasta ja yskiessä pää tuntuu räjähtävän.. :( Se ei tosin muuttanut sitä tosiasiaa että jääkapissa ei ollut kun valot ja koirien lihatkin oli loppu. Lähdettiin Iivan kanssa kahdestaan kauppareissulle, ensin kävin viemässä päivystyspuhelimen töihin seuraavalle onnekkaalle ja siitä ihmiskaupan kautta koirakauppaan. Iiva käveli suht ok kaupan ulko-ovelle asti, siinä tuli stoppi mutta herkuilla jalkoihin sai taas liikettä, kaupan sisällä hetken jäätyminen, kokeilin tarjota herkkua mutta ei syönyt. Iiva istui ihan hiljaa paikallaan ja ihmetteli maailmaa = pakastimia. Myyjää käytiin varovasti moikkaamassa. Lihojen valinnan jälkeen käytiin vielä herkkuosastolla ja maksaessani huomasin Iivan jo rentoutuneen, annoin sille namin ja nyt se suostui syömään. Myyjä kutsui Iivaa nimellä ja Iiva lähti luoksetuloloikkaa myyjän luo, herkku syötiin hyvällä ruokahalulla ja lisääkin kerjättiin. Minun täytyy nyt ehdottomasti ruveta ulkoiluttamaan ja viemään Iivaa yksin ilman Adyä että se oppii luottamaan itseensä ja minuun.

Kotimatkalla pysähdyttiin vielä ja käytiin kävelemässä ihan pieni muutaman minuutin lenkki kytkettynä, tällä kertaa meni todella hyvin. Edellisellä kerralla Iiva oli ihan pers'edellä koko touhuun.. Ei siitä sen enempää mutta tänään meni oikein hyvin, se nuuskutteli ja käveli sopivaa vauhtia, välillä se istahti mutta heti kun kutsuin niin lähti taas iloisesti liikkeelle. Ehkä jatkan tuollaisilla todella lyhyillä remmilenkeillä, tämänpäiväinen oli ehkä 100 metriä :)

Juhannuksen viettoa ja sairastelua

Juhannuspäivänä suunnattiin Mummolaan perinteiseen sukujuhlaan, ensin söivät ihmiset ja ylijäämistä kerättiin koirille annokset. Iiva ja Tyyne leikkivät kaiken sen ajan mikä ei kulunut Iivan päikkäröintiin, tasaisin väliajoin Iiva käpertyi pöydän alle jonkun jalkoihin nukumaan. Ady nautti kun sai vaan olla ja vahtia syöjiä kun Tyyne hoiti PikkuPorschen viihdytyksen.

Sunnuntaiaamu alkoi oksennuksella, Iiva oksensi pienen määrän mahanestettä, 4 keppiä ja puolikkaan kävyn.. Minä heräsin järkyttävään kurkkukipuun, koko päivä on mennyt nukkuessa (onneksi ei ole tarvinnut mennä töihin), koiratkin on nukkunut mutta nyt kyllä huomaa että ei olla tehty juuri mitään tänään, Iivalla keittää yli, se menee kuin heikkopäinen pitkin poikin kämppää, törmää seinään jne, Adykin saa osansa..

Löysin Adyn roikkuhuulista sellaisia valtavia paiseita tuossa pari päivää sitten, nyt ne on lisääntynyt mutta ne uudet on paljon pienempiä ja ne on alaleuassa. Hoitona Betadinea, zinkkiä ja biotiiniä, lisäksi Iiva pitäisi pitää erossa Adyn leuasta.. Jep. Seurataan tilannetta..

Voihan kissa! ja Suskin ottamia kuvia rannalta

Olin jättänyt sekä alaoven että kotini oven auki kun menin hakemaan koiria pihalta, juoruttiin hetki Suskin kanssa enkä huomannut että naapurin katti oli huitaissut sisään kotiini. No, Ady huomasi, onneksi se oli kytkettynä vielä kun tultiin eteiseen koska alkoi armoton sutiminen ja rynniminen. Olin ihan että mitä vitt!! ennenkuin tajusin että meillä taitaa olla joku kotona joka ei tänne kuulu, ja joo, kissa viuhahti olohuoneesta makkariin siitä meidän edestä, Ady oli ihan tulessa, se saa kauhean primitiivireaktion kun näkee kissan, pentuna se vielä tuli toimeen kissojen kanssa, mutta yritti leikkiä ja kissat juoksi karkuun ja Ady oppi muutaman puuhun ajamisen jälkeen että kunnon ryntäys ja meteli saa aikaan kivan juoksukilpailun.. Vein Adyn porraskäytävän vessaan (joo, täällä on sellainen) ja menin takaisin sisään etsimään sitä kattia, sängyn alta kuului maukumista ja siellähän se oli, se ei tullut kutsumalla eikä kskskskskskss ääntelyillä pois joten menin sinne toiseen päähän tömistelemään niin johan juoksi, ja pihalle asti onneksi. Adyllä olikin sitten seuraavat 10 minuuttia tekemistä kun se ravasi makuuhuoneessa ja tutki sängynalusta :) Se kissa tuskin enää tulee tänne..

Suskin ottamia kuvia rannalta

Adyn ja Toivon juhannustanssit

Iiva ilmoittautuu, taustalla Frodo ja Toivo

"Tule tyttö tähän Toivo-sedän sylkkyyn"

"Kolme pientä muffinsia maaaaaaarssi näääin, rantahiekalta metsään päin"..

Päivystysviikonloppu

Päivystän koko juhannuksen, tarkoittaen että olen käytännössä töissä torstai aamusta maanantai iltapäivään, tosin saamme päivystää kotoa käsin kunhan kerkeämme 20:ssä minuutissa  puhelinsoitosta leikkaussaliin, asun niin lähellä sairaalaa että voin päivystää kotoa, ihanaa! Äitini kävi hakemassa koirat torstaina alkuiltapäivästä hoiviinsa.

Ilta oli mennyt hyvin, oli syöty, leikitty, nukuttu ja kaikki tarpeet oli onnistuneesti tehty ulos. Iiva oli kuulemma jo roikkunut Tyynenkin korvissa. Tähän asti Iiva on ollut vielä vähän varovainen Tyynen kanssa mutta nyt se sitten ilmeisesti oli rohkaistunut. Toivottavasti Iiva ja Tyyne ystävystyy yhtä hyvin kuin Ady ja Tyyne. Koirille oli tarjottu lasagnea ;) Ady on tottunut kaikkiin Mummolassa tarjoiltaviin herkkuihin mutta Iiva oli kuulemma ollut ihan taivaissa siitä lasagnesta, oli syönyt lasagnen tassu kipossa ettei vaan olisi päässyt karkuun ja sitten vielä kanniskellut kippoa suussaan ;)

Kävin hakemassa koirat illalla kun pääsin töistä, kävin vielä veljeni luona hakemassa tavaraa ja kotiinpäin ajaessa päivystyspuhelin soi. Koirat odottivat autossa pari tuntia kun olin töissä. Kun päästiin lähtemään työkaverit tulivat katsomaan koiria, Iiva pusutteli sylistä kaikki kasvot jotka osuivat riittävän lähelle ja Ady heilui takapenkillä, "kamalan vaikeaa riehaantua takapenkillä", tosin Ady kyllä rauhoittui nopeasti.

Yöksi kotiin ja omaan sänkyyn, nyt kello on vähän yli 11  ja vielä ei ole tarvinnut mennä töihin, toivotaan että jatkuu samalla tavalla.

Suski laittoi viestiä että on kohtapuoleen lähdössä rannalle, tarjoutui ottamaan Adyn ja Iivan mukaan. Ihanaa!! Hetkeä myöhemmin Ellu soitti, oli kuulemma lähdössä rannalle ja tarjoutui ottamaan Adyn ja Iivan mukaan.. ;) No, samalle rannalle ovat menossa niin ehkä löytävät toisensa sieltä. Aikamoinen kööri ruttunaamoja, 1 ranskis ja 3 bullmastiffia. Ihanaa kun kaverit huolehtivat koirien virikkeistämisestä ja ulkoilutuksesta kun ei itse pysty.

Kiipeilyä ja kaivamista

Tänään alkoi työt. Se siitä lomasta ja niistä vapaista. Onneksi illat on kuitenkin pitkiä, valoisia ja lämpimiä. Työpäivän aikana kotona ei ollut sattunut haavereita, mitä nyt tuo pienempi erittää jotain ihan uskomattomia määriä. Tultiin aamulenkiltä kotiin joskus 7 aikoihin ja Iiva oli pissannut muutaman kerran lenkillä, isäni kävi 9.30 aikoihin viemässä Iivaa ulos niin silloin lattialla oli yhdet kakkat ja parit pissat, isän vietyä Iivan ulos se oli tehnyt kummatkin hädät myös ulos. Kun tulin kotiin heti neljän jälkeen löysin 5 pissat lattialta. Miten siitä irtoaa noin paljon nestettä? :) Vesikupin vedet ei ollut mitenkään sen kummemmin hälvennyt..

Työpäivän jälkeen suunnattiin Suskin ja Toivon kanssa rannalle. Suunnitelmissa oli lähteä metsään mutta oli sen verran lämmin että ei viitsitty mennä kun Toivo reagoi viimeksi niin voimakkaasti kuumuuteen. Rantavaihtoehto taisi olla hyvä, oltiin sellaiset vajaa 1½ tuntia ja Toivo jaksoi aika hyvin loppuun asti. Koirat kävivät tasaisin väliajoin vedessä viilentymässä ja juomassa.

Kuvasatoa tältä illalta:

Toivo ja Iiva, leikkiinkutsu.

Isot meni syvemmälle kahlaamaan, Iiva pysytteli lähempänä rantaa

Toivo ja Ady hengailee rantavedessä

Toivo kellautti Iivan selälleen

Iiva keksi turvallisen tavan leikkiä Toivon kanssa, eihän siihen tarvita kuin Ady, Ady on sankari!

Touhuamista

Kaunis Ady

PikkuPorsche kiipeilee.. ;)

.. ja kiipeilee ;)

Ady hyppi ja pomppi ja väisti ja hyökki, Toivo teki lähinnä etunojapunnerruksia

Iivan ensimmäinen oikea kaivuu-urakka

Iiva on vakavasti otettava kaivuri

Ady ei pystynyt hillitsemään itseään, pakko oli ängetä "auttamaan"..

..ja niinhän siinä kävi että Iiva sai väistyi, Iiva tosin löysi Adyn mahan alta uuden työmaan.

Toivo the Setämies, Iiva on tosin niin pieni että sitä ei saa kiikkiin vaikka kuinka yrittäisi..

Iiva syvissä vesissä

Toivon liikkeet ja Adyn ilmeet :D

Kutina

Lisää kutinaa

Lapsen haukotus

Leukaakin raapitutti

Iiva valloittaa päivä päivältä enemmän ja enemmän sydäntäni, Iiva on mielettömän valloittava enkä voi kuin ihailla sen asennetta elämään. Iiva on iloinen, harvoin ilkikurinen, mutkaton, harvoin mahdoton, Iivan silmistä paistaa elämänilo. Parhaimmillaan se on silloin kun se kesken omien touhujensa juoksee täysillä luokse, hypähtelee pentuloikkaa viimeiset askeleet, istahtaa ja katsoo silmiin "tässä olen, enkö olekin ihastuttava" ja kun sitä huomioi ja kehuu niin näkee miten se nauttii saamastaan huomiostaan. Iivan toinen bravuuri on tulla sängyssä kasvojen lähelle, katsoa pennunsilmillään suoraan silmiini, se nuolee vähän kasvoja, saattaa ääntelehtiä ja sitten se vain on, ihan rauhassa, ihan kiltisti, ihan supersöpönä kunnes se nukahtaa.  Todella rakastettava olento.

On onni saada elää kahden näin mahtavan persoonan kanssa.

Tuulen viemää

Oltiin taas koirien kanssa rannalla. Iiva oli rohkaistunut edellisestä kerrasta ja kävi ihan yksin kahlailemassa,kerran se meni jopa vähän pidemälle, melkein mahaan asti mutta sitten tuli tuulenpuuska ja kaatoi Iivan veteen. Ajatelkaa että se on vielä niin pieni että tuuli kaataa sen :)

Hakuilua kaatosateessa

Otsikko sen kertoo.. Välillä sitä kyllä miettii että olisiko vaikka joku muu harrastus järkevämpää kuin rämpiä ja maata 2½ tuntia läpimärässä metsässä. Positiivista oli kuitenkin se että vaikeutettiin Adyn treenejä ja ne onnistuivat todella hyvin. Sade ei näyttänyt häiritsevän työtä ja pistot olivat suoria. Tehtiin niin että näytettiin Maalimies 4 haamuna, sitten Maalimies 3, sitten Maalimies 2 ja sitten Maalimies 1 jonka jälkeen lähetin järjestyksessä 1234. Otettiin tällä kertaa lyhyet ilmaisut ja palkkaus jonka jälkeen kutsuin sen keskilinjalle ja lähetin seuraavalle. Pelkästään 3. Maalimiehellä Ady lähti vinoon mutta se oli kyllä täysin minun syytäni, Ady katsoi minua ja seisoi vinossa ja epähuomiossa lähetin sen siitä. Nostettiin Maalimies piilosta, hain Adyn takaisin (se ei todellakaan tule metsästä käskystä jos Maalimies on löytynyt ja palkkaa ei ole saatu ;) ) ja lähetin uudestaan. Malimies 4 oli "mahakyykyssä" ja näkyi hyvin miten Ady etsi Maalimiehen ympäriltä oikeaa ilmaisupaikkaa. Viime kesä meni ilmaisun uudelleenopettamiseen ja opetettiin Ady haukkumaan kengälle, ilmeisesti se on tuottanut tulosta.

Ylemmässä kuvassa haamujen näytöt, alemmassa pistot.

Iiva kävi syömässä nakkeja, sade inhotti mutta nakit voitti!

Jäätelökesä

Aamupäivä meni haipakkaa, ensiin nukuttiin totuttuun tapaan pitkään ja aamuruokien jälkeen lähdettiin metsälenkille Toivon kanssa, ulkona oli sitten kuitenkin niin kuuma että Toivo meinasi saada slaagin 5 minuutin metsässä juoksemisen jälkeen niin käännyttiin takaisin.. Toivo meni kotiin ja me mentiin koirakauppaan ostamaan luita.

Alkulenkistä..

..loppulenkistä..

Kauppareissu meni ihan ok, alkusokin jälkeen Iiva rentoutui, ja lopussa se nukahti lattialle kun katselin valjaita :) Kotimatkalla pysähdyttiin jäätelölle jokirantaan, Iiva sai pienen vaniljapallon ja Ady ison vaniljapallon. Ohikulkijoita hymyilytti, kaikki jotka jotain kommentoivat kysyivät "onko tuo tuon toisen lapsi"? Ohikulkijoita myös ilahdutti jäätelöä syövät koirat, "onpa ihanaa kun tarjoat koirillekin jäätelöä kuumana kesäpäivänä".

Iivan vaniljajäätelö

Adyn vaniljajäätelö

Kuva torstailta rannalta, tyypit kerjää lisää lihapullia

Tyttö olet tähti! Eilistä päikkäröintiä..

Kuva alkuviikolta, Iiva 8vkoa 1 vrk, Iiva nukahti ihan solmuun

Jätskin jälkeen ajettiin kotiin, Iiva jäi nukkumaan koska oli väsähtänyt ihan totaalisesti aamupäivän toiminnoista ja Ady lähti mukaan rannalle.

Ady mahtuu melkein Iivan petiin :)

Iiva ääntelee

Kyllä, Iiva ääntelee, monipuolisesti ja usein. Tavallisiin on sellainen naukuva haukotus "noniin, olen nyt hereillä". "Tahdon huomiota" kuulostaa auuuuuuuuuu-kiljaisulta, leikkiessään se röhkii, ja sitten Iiva myös tykkää selällään maatessaan röhistä samalla kun se kita auki toivoo jonkun varomattoman tulevan liian lähelle ;) Huvittavaa :D Ja se ilme mikä sen silmistä paistaa kun sitä ääntelyn jälkeen katsoo, se on ehkä lähimpänä voitonriemua ;)

Rantaelämää

Oltiin sekä eilen että tänään rannalla ja eilen oli kamerakin mukana. Oltiin ihan ypöyksin, minä, Maailmannavankuningatar ja PikkuPorsche. Mukana eväitä itselleni ja koirille ja muutama lehti. Ady touhusi omiaan ja Iiva yritti pysyä perässä, ja kun Ady hetkeksi pysähtyi niin jo oli Naskali-Iiva nahoissa kiinni. Ady tajusi että jos hengailee vedessä saa olla rauhassa, Iiva ei uskalla vielä mennä kun ihan rantaveteen. Tyypit leikki jotain spurttileikkiä ihan siinä vedenrajassa ja Iivalla meni tasapaino niin että se pyörähti veteen, olisitte nähneen Iivan ilmeen kun se juoksi sieltä vedestä ylös, läpimärkä ja ihan hiekkainen pieni rääpäle. Ravistelu ei ole vielä kovin tehokasta joten se joutui ravistelemaan ainakin 10 kertaa ennen kuin oli tyytyväinen. Makasin itse auringossa ja yritin saada koiria lepäämään varjoon, tuhoon tuomittu yritys, ensinnäkään Iiva ei halunnut levätä ja kun se vihdoin väsyi niin varjo ei tullut kuuloonkaan, Adykin makaa aina auringossa.

Vein Iivan hieman syvemmälle veteen, niin että jalat oli kokonaan vedessä ja vedenpinta koski mahaan, tehtiin näin muutama kerta ja sitten vein sen niin syvälle että joutui uimaan muutaman vedon että ylsi pohjaan, eli noin 30-40 cm, Iiva ui rauhallisesti eikä se ollut moksiskaan rannalle päästyään joten tehtiin vielä toinen samanlainen uimaharjoitus. Tänään jatkettiin uimaharjoituksia, tehtiin taas pari tuollaista ihan lyhyttä niin että se tottuisi muttei säikähtäisi.

Adyn alkuhepulit

Iivan alkuhepulit

Naskali-Iiva nahoissa

Hyökkäys

Adyn turvapaikka

Tämän spurtti johti Iivan tasapainon menetykseen ja veteen pyörähtämiseen

Rääpäle läpimärkänä ja hiekkaisena

Kuivattelua

Aartenetsintää?

Iiva ja keppi :)